Kaunista kesää!

 

Jos olet kyläreissuilla tarkkaillut puutarhoja tai kesällä mökkipihoja, oletko erottanut joukosta visuaalisella tai graafisella alalla, tai ylipäätään millään luovalla alalla työskentelevälle kuuluvan?

Copywriter yritti tiedustella kahdelta visuaaliselta työpariltaan, onko ammatti jättänyt jälkensä kesäpihaan. Onko graafisen suunnittelijan puutarhassa vain tietyn sävyisiä, toisiinsa sointuvia kukkia sievästi selkeissä ja katsojaystävällisissä rykelmissä? Onko mökillä laituri asennettu juuri oikeaan kulmaan, kun katsotaan rantasaunan terassilta ja vasemmalla on se veden ylle kaartuva koivunoksa? Onko marjapuskan ja aidan väliin jätetty ruohonleikkurin mentävä leikkuuvara, entä ovatko muut käyttäjäkokemusasiat kunnossa?

Visualistit katsoivat copywriteriä oudosti. Koti tai kesämökki on paikka, jossa rentoudutaan. Työasiat unohtuvat (vaikka sehän ei koskaan tällä alalla pidä paikkaansa…) ja aivot voi laittaa narikkaan. Asiat tapahtuvat omalla tahdillaan, ilman deadlineja. Kasvit joko jaksavat tai eivät jaksa kasvaa sellaisiksi kuin pitäisi. Jos jaksavat, ovat juuri sen sävyisiä kuin itse tänä vuonna haluavat olla. Liika tarkkuus ja järjestelmällisyys ei sovi paikkoihin, joiden on tarkoitus olla kotoisia ja rentouttavia.

Ja oikeastaan sehän onkin – ei pelkästään tässä työssä vaan koko elämässä – yksi tärkeimmistä taidoista: hallitse niitä asioita, joihin voit oikeasti vaikuttaa, mutta anna muun vastaantulevan luovuuden rönsyillä. Ohjaile sitä hieman, jos haluat, mutta anna sen kasvaa juuri sellaiseksi kuin sen tarvitsee olla. Lopputuloksena voi olla jotain kaunista, jossa mieli ja silmät lepäävät.

Ihanaa, harmonista, rönsyilevää
& mieltähivelevää kesää!

Toivoo koko Elidon porukka

Kuvat: elidolaisten kesäpihoja

(Tämän kirjoittamisen jälkeen toinen visualisti paljasti, että hän kyllä tarkkaan katsoo, mihin polkupyörän pihalla voi parkkeerata, ettei ole väärän väristen asioiden vieressä. Tiedä häntä, mahtoiko olla tosissaan?)